Syönti-indeksistä lisää tehoa jalostusohjelmaan

Figenin kokonaisjalostusarvot, Matriarkka (MA) ja Muskeli (MU) -indeksit on päivitetty. Uusissa indekseissä on aikaisempien ominaisuuksien lisäksi mukana rehun syöntikyky eli syönti-indeksi. Päivitetyt indeksit näkyvät PossuNetin listoilla ja hyödynnät kehityksen automaattisesti valitsemalla konseptin mukaisesti MA- ja MU-indeksien suhteen.

Rehun syönti on perusedellytys sekä emakon että lihasian hyvälle tuotokselle. Figenin syönti-indeksiprojektin tavoitteeksi asetettiin indeksi, joka tehostaa hyvää porsaan ja lihasian kasvun kehitystä sekä emakon syöntikykyä. Samalla kuitenkin halutaan, että Figenin vahvuus, tehokas rehunkäyttökyky ja korkea lihakkuus kehittyvät jatkossakin oikeaan suuntaan.

Data-analyyseissä rehun syönti Längelmäen asematestissä pilkottiin viiteen eri jaksoon (ominaisuuteen) 20 päivän välein. Tulokset osoittivat, että syöntikyvyn periytymisaste on kohtalainen - noin 30 prosenttia. Eri jaksojen välillä on selvä positiivinen perinnöllinen yhteys, mutta geneettinen korrelaatio heikkenee, mitä ’kauemmas’ syöntijaksot ajoittuvat toisistaan. Odotetusti havaitsimme myös, että rehun syönti on perinnöllisesti suotuisassa yhteydessä lihasian päiväkasvuun ja emakon porsastuotokseen. Vastaavasti lihakkuus on epäsuotuisassa yhteydessä syöntikyvyn kanssa.

Projektin tuloksena kehitettiin jalostusarvostelu rehun syönnille eli syönti-indeksi. Syönti-indeksi lasketaan Längelmäen testin ensimmäisten 40 vuorokauden rehunkulutustiedoista kahtena 20 päivän jaksona. Alkuvaiheen syönti valittiin siksi, että sen yhteys porsaslaatuun on vahvempi kuin myöhempien jaksojen syöntien. Lisäksi alkusyönnillä saadaan epäsuotuisa yhteys lihakkuuteen pidettyä maltillisena. Jalostuksellisesti alkusyönti on myös kiitollinen ominaisuus: kun indeksi painottaa alkusyöntiä, saadaan karjuvalintavaiheessa hyödynnettyä yksilöiden omat tulokset ja siten arvostelun luotettavuus kasvaa.

Syönti-indeksi osaksi MA- ja MU-indeksejä

Matriarkka-emälinjat: Lihasian kasvua ja laatua kuvaavassa KL-indeksissä syönti-indeksin suhteelliseksi painoksi asetettiin 16 %, lihan laadun painotusta laskettiin ja rehuhyötysuhteen ja lihakkuuden painotusta kasvatettiin. Samalla KL-indeksin paino MA-indeksissä nostettiin 20 %:sta 25 %:iin. Lihakkuus halutaan edelleen pitää korkealla tasolla ja säilyttää Figenin emälinjojen kilpailuetu. Kaikkien näiden muutosten seurauksena kasvun perinnöllisen edistymisen odotetaan kiihtyvän, lihakkuuden heikkenemisen loppuvan ja pahnuekoon edistyksen pysyvän nykyisellä hyvällä tasolla.

Muskeli-isälinja: MU-indeksissä syöntikyvyn suhteellinen painotus asetettiin 15 %:iin. Samaan aikaan lihan laadun painotusta pienennettiin 19 %:sta 11 %:iin ja rehuhyötysuhteen ja lihakkuuden suhteelliset osuudet pidettiin MU-indeksissä samana kuin aikaisemmin. Muiden MU-indeksiominaisuuksien suhteelliset painotukset laskivat tasaisessa suhteessa.

Kaikkien näiden muutosten summana odotuksemme Muskeli-linjan jalostuksen edistyksen suhteen ovat seuraavat: syönnin valinnan kautta porsaan ja lihasian kasvun edistymisen odotetaan kiihtyvän. Lisäksi suhteellisten painotusten muutosten myötä lihakuuden ja rehuhyötysuhteen edistysten odotetaan paranevan entisestään.

Kuvassa on esitetty uudet kokonaisjalostusarvot eli MA- ja MU-indeksit edellä kuvatun muutoksen jälkeen. Uudet indeksit on nyt päivitetty ja ne näkyvät PossuNetin listoilla. Jokainen tuottaja hyötyy tehdyistä uudistuksista valitsemalla konseptin mukaisesti MA- ja MU-indeksien suhteen. Valitse korkean MA-indeksin karjunsiementä uudisensikoiden tuotantoon ja SuperMuskeli -siementä lihaporsaspahnueen isäksi.

Längelmäen testiaseman yksilökohtainen rehun seuranta antaa erinomaisen mahdollisuuden sian syöntikyvyn ja syöntikäyttäytymisen tutkimiselle. Loppuvuodesta rehun syöntikyvyn analyyseistä valmistuu myös väitöskirjatyö Helsingin yliopistolle.